(No niin nyt siis lisättäköön, että olen ammatiltani kääntäjä, muuten seuraava postaukseni voisi kuulostaa hiukan sekavalta):

Perunat selätetty - porkkanoiden vuoro! :) Alkaa jo tehdä mieli omaa peruna- ja porkkanamaata :) Pihan nurkkaan pikku navetta ja sinne lehmä ammumaan ja possu röhkimään. Vielä pari kanaa ja hups, tässähän eletään pian omavaraistaloudessa. Jos nyt ei kuitenkaan. Mutta ne porkkanat ja perunat mie kyllä laitan keväällä tulemaan. Oi saavu jo kultainen toukokuu!

Eli puutarha-aiheista kirjaa tässä kääntelen, ja jotenkin tuo omavaraisuus on pyörinyt mielessä jo pidempään, varsinkin kun teen töitä kotoa käsin, eli aikaakin riittäisi pieneen pirttiviljelyyn.

Asun omakotitaloalueella, joten noista elukoista en mene takuuseen saisiko niitä täällä edes pitää (tosin naapurin mummolla oli takapihallaan valtava suomenhevonen koko viime kesän), enkä nyt tiedä noista eläimistä muutenkaan - tädillä oli aikanaan possuja ja kanoja ja molemmista lähti aivan järkyttävä haju... Mutta oli ne kyllä ihan kivojakin :) 

Mulle tuo omavaraisuus vaan on tällä hetkellä jotenkin pop. Ihailen ihmisiä, jotka uskaltavat heittäytyä kokonaan omavaraisiksi. Vanha koulukaveri (kasvissyöjä) on kokonaan omavarainen, harrastavat miehensä kanssa viljelyä omalla pikku maapläntillään, ja kasvattavat siellä periaatteessa kaiken tarvitsemansa, 1800-luvun tyyliin. Ihailtavaa todellakin. Itse en ole mikään viherpiipertäjä, mutta kyllähän tuo houkuttaa, varsinkin, kun omalla tontilla tuota tilaa löytyy ihan mukavasti :)

No perunat, porkkanat ja muut juurekset lähtee nyt ainakin harkintaan :)

<3 Niini

PS. Banaanijogurttikakkuun ensimmäisenä kommentoineelle anunanulle: Kiitos vinkistä! Ja tervetuloa vierailemaan blogissani uudelleen! Sinun blogisi on ihan mieletön, ja meni saman tien miun seurattavien blogien listalle. Wau!